maanantai 30. marraskuuta 2009

Pentujen suurinta herkkua on oltermanni-juusto!

Pentuset täyttävät tänään kuusi viikkoa! Onnea kullannuput!

Pentuset juhlivat "synttäriään" syömällä kolmatta kertaa matolääkettä. Ihan yhtä pahalta tuo näytti maistuvan kuin ensimmäiselläkin kerralla. Määrät ovat vaan kasvaneet ensimmäisestä madotuskerrasta huimasti.

Kaikki mitä viimeaikoina on maisteltu ei ole pentujen mielestä ollut pahaa. Meillä on syöty esim. Kuivattua ruisleipää, maistettu nakkimakkaraa, kinkkua, lihaisia rustoluita (tekee hyvää kutiseville ikenille), raakaa lohta, raakaa jauhelihaa, raakaa kalkkunaa, possunkorvasta saivat tänään esimmäistä kertaaa kunnolla maistiaisia (pari päivää sitten vielä ihan leikkimiseksi meni)ja pentujen ihan ehdotonta lempparia oltermannia! Sitä kannattaa siis pentujen tulevien perheidenkin varata jääkaappiin... Yllättävää oli, että esim. Paloma ja Sirius eivät piitanneet lihapullan mausta - mutta ovat ehdottomasti juuston suuria ystäviä.

Huomenna on myös vuorossa iso etappi pentujen elämässä, sillä lähdemme päivällä pentutestiin! Tässä pentueessa on hyvin eri tavoin valloittavia koirapersoonia, osalla on jo hienosti hallussa itsensä rauhoittelun taito - osa opettelee vielä. Osa nauttisi ihmisen läheisyydestä ja sylittämisestä mielellään vaikka kellon ympäri - toiset taas tykkäävät tutkiskella ja touhotella menemään ihan omiaankin välillä.
Pentujen kanssa on meillä varsin selkeitä pelisääntöjä, joita toivon myös pentuja katsomaan tulevien noudattavan. Pennuille pyritään opettamaan, että esim. ulko-oven käyminen ei varsinaisesti tarkoita niiden kannalta mitään. Siksi kannattaa sisääntulo hoitaa aivan kaikesssa rauhassa, riisua kengät, pestä kädet, tervehtiä emä ja ennen pentulaatikolle menoakin vaikka vain seurata hetki laatikon tapahtumia. Pennut tekevät uusien ihmisten kanssa tuttavuutta varmasti mielellään myös hetkeä myöhemmin. Lisäksi pentulaatikolle mennään vasta kun siellä on hiljaista. Ainoa, jonka pennut saavat luokseen piippaamalla on niiden emä. Sera saa mennä halutessaan pentujensa luo, jos kokee sen tarpeelliseksi. Nykyään harvemmin, sillä pentujen vingahtelu johtuu useinmiten niiden toiveista saada sillä seuraa. Pentuja leikitetään ja niiden kanssa seurustellaan kyllä - ihmisen tai Seran valitsemana ajankohtana. Pentuaitaa vasten seisovia pentuja ei mielellään tulisi huomioida. Samoin olen ollut pennuille tiukkana hampaiden käytöstä (hampaita varten pennuilla on possunkorvia jne. Hampaiden käyttöinnon puhkuminen ihmiskäsiin on siis turhaa). Kättä maistelea pentu jää jälleen hetkeksi ilman huomiota. Sylistä pentu palaa laatikkoon jne. Muuten leikkiminen ja pentujen pusuttelu ja halailu on toki sallittua =)

Toivomme pennunkatsojien reippaasti esittävän mietityttäviä kysymyksiä ja olevan
rohkeasti meidän vakkareiden apuna pentujen käsittelyyn totuttamisessa (hampaiden katsominen ja varpaiden laskeminen totuttaa kynsien leikkuuseen jne). Tällä hetkellä hampaat näyttäisi tulevan kaikille oikein, samoin kivekset on tuntuneet jo hetken kaikilla pienillä miehillä.

Jatkoa ja paljon uusia kuvia luvassa myöhemmin! Ja erityisonnittelut Seran edellisessä pentueessa syntyneelle Cadmus-pojalle ja perheelle Turun näyttelystä voitetusta toisesta Sertistä ja vara-Cacibista! Kerran vielä niin on muotovalion arvo takataskussa! HIENOA!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti