silmissä vilisee ja kasvaa...

Neljäs yö pentujen kanssa on alkanut. Joka aamu on jo tuntunut, että pennut ovat yön aikana kasvaneet ja iltaisin tuntuu, että kehitys on päivän mittaan mennyt harppauksin eteenpäin. - Ja niinhän se kuuluukin olla ja tapahtua, sillä matka pienestä, kämmenelle mahtuvasta "rääpäleestä", luovutusiän taaperoon ja siitä taas juniori-ikään ja aikuisuuteen on nopea.

Pennut ovat keränneet painoa kivasti, kakkosella alkaa enää kahden paino. Täällä paikan päällä kun nukkumista ja syömistä on seurannut, ero kolmen päivän sisällä on huomattava, niin painossa, pentujen olemuksessa kuin esim. ruokailemisen ja nukkumisen muuttumisena. Pennuthan olivat ensimmäisenä yönä vähän rauhallisesti unissaan ja tuntuivat tissittävän jatkuvasti. Nyt mennään selkeällä jaolla; vatsat täyteen, unta palloon ja ISOT pissit johonkin väliin. Myös kakkaaminen on alkanut, joten hoidon tarpeet muuttuvat pennuilla yö yöltä, tai siis päivä päivältä :)

Taffeliksi ristitty isohko musta urospentu painaa nyt 414g
musta uros punaisin niskamerkein 314g
musta uros sinisellä niskamerkillä 299g
musta narttu 293g
musta uros 2 värisin peppumerkein 498
musta uros hopea selkämerkki 366g
valkoinen uros mustalla niskamerkillä 400g
valkoinen narttu 361g
valkoinen uros ei merkkejä 477g
ja
valkoinen uros musta päämerkki 410g

Käsitys eri luonteista senkun vahvistuu, jokainen on selkeästi oma persoonansa, tosin osa piirteistä varmasti laimenee ja osa tulee enemmän ilmi, kun ikää tulee, siirrytään aikanaan omaan laumaan ja saadaan omalta perheeltä palautetta joko vahvistamiseen tai laimenemiseen tiettyjen piirteiden osalta.

Sera ottaa nyt silloin tällöin spontaanisti etäisyyttä pesueeseensa; nyt makaa tyytyväisenä lattialla pesän vieressä, sillä kaikki pennut nukkuvat masut täynnä hiljaa ja rauhallisesti. Vaan eipä tarvitse kovin kummoista liikahtelua tai ääntelyä tulla, kun mamma jo siirtyy tarkastelemaan pentujaan valmiina lievittämään viestitettyä hätää. Minusta tuntuu hyvältä, että Sera luottaa näiden öiden jälkeen siihen, että voin olla rauhassa pentujen kanssa samassa tilassa eikä Seran tarvitse vahtia minua ja jokaista liikettäni. -Tosin eipä minun tarvitse tästä koneelta kuitenkaan pentujen luokse siirtyä ilman Seraa vierelläni, jääkaapillekin mamma saattaisi tulla mukana, sillä imettämiseen kuluu tunnetusti energiaa :) Muuten voin kyllä liikkua miten sitten haluan, kun mamma nauttii lepohetkestä ilman tissibaarina toimimista...

Pentupesästä kuului hauhau hauhau...-uskomattoman vienoja, mutta niin koiramaisia ääniä...On muutenkin hauska tajuta kuinka villakoiramaisia eleitä ja ilmeitä pennuilla esiintyy aivan pienestä asti :)



Hiljaa nukkuvia ihailemaan jääden

Raija